Kaukana väijyy ystäviä

Jos arvelette tietävänne lähes kaiken M.A. Nummisesta radion, TV:n ja lehtien haastattelujen perusteella, yllätytte tämän kirjan sisällöstä. M.A. Nummisen muistelmat pääosin vuosilta 1965-1989 ovat vauhdikasta luettavaa. Ne alkavat opiskelusta Helsingin yliopistossa, mutta myös opiskelijaelämä saa kuvauksensa näillä sivuilla. M.A. Numminen kertoo tuntemistaan tangosäveltäjistä, Unto Monosesta ja Toivo Kärjestä ja myös 1960-luvun kiihkeästä väittelystä iskelmän ja klassisen musiikin kulttuurisesta arvosta. Numminen aloitti oman säveltäjän uransa loihtimalla sävelet otteisiin maailmankuulun filosofin Ludwig Wittgensteinin kirjasta Tractatus Logico-Philosophicus. Hän esitti myös elektronimusiikkia keksimällään Sähkökvartetti-laitteella. Kirjassa kerrotaan Jyväskylän Kesä -festivaalilla vuonna 1966 tapahtuneesta skandaalista, jossa M.A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki olivat osallisena. Runoilija Pentti Saarikoski kuului Nummisen ystäviin, ja heidän yhteisistä hetkistään kirjassa kerrotaan värikkäästi. Suomalaisen underground-kulttuurin alku ja Suomen Talvi-sota 1939-40-ryhmän performanssit kuvataan perusteellisesti. Underground Rock -LP on yhä suomirockin kulttilevy. Riemukkaan Uusrahvaanomaisen Jatsimusiikin synty ja sen myötä levy Kissa vieköön! kuvataan tavalla, josta ei ole ennen tiedetty. Samaan aikaan 1970-luvun alussa Numminen levy-yhtiö Love Recordsin nosti musiikkituottajana ystävänsä Rauli Badding Somerjoen kuuluisuuteen. Rock-musiikin rinnalla Numminen kuului suomalaisen lastenmusiikin uranuurtajiin. Ja aivan samaan aikaan hän tutustui kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donneriin, jolle hän sävelsi musiikkia tämän elokuvaan Perkele! Kuvia Suomesta. Miehet tekivät yhteisiä kepposia sekä Suomessa että Ruotsissa. Kirja tutustuttaa lukijan Nummisen valtavaan työtahtiin, joka huipentui yli 300 keikkaan vuodessa 1970-luvun lopulla. Siihen kuului myös Saksan liittotasavalta, jonka Numminen otti seuraavaksi ”valloituskohteekseen”. 1980-luvun alussa M.A. Numminen tutustui filosofi Esa Saariseen ja kuinka ollakaan, syntyi yhteinen Terässinfonia-kirja, joka herätti laajaa huomiota. Kirjassa vilahtelee tunnettuja henkilöitä yhteiskunnan huipulta.