Kolme kiloa maissia

Kun hätä on suuri, tuleeko kukaan apuun? Kriisin kohdatessa humanitaarinen apu pelastaa henkiä, lievittää hätää ja ylläpitää ihmisarvoa. Apuun lähtevillä on kovat vaatimukset: on varauduttava kaikkeen. Jouni Hemberg työskenteli uransa aikana muun muassa Suomen suurimman kansainvälisen katastrofiavun ja kehitysyhteistyöjärjestön johtajana. Hänen uransa käynnistyi Neuvostoliiton romahdettua ja rautaesiripun murruttua. Avustusmatkat Romanian lastenkoteihin ja Afrikan jättimäisille pakolaisleireille tai lääkkeiden kuljetukset tuntemattomaan paikkaan Mongoliaan Antonov-kuljetuskoneella olivat henkisesti vaativia ja fyysisesti vaarallisia. Tapaamiset Valkoisessa talossa, neuvottelut Pohjois-Koreassa ja illalliset Prinssi Charlesin ja hänen tulevan kuningatar puolisonsa Camillan kanssa kuvastivat ammatin kansainvälistä ulottuvuutta. Ukrainan sota on esimerkki haastavista olosuhteista, joissa avustusjärjestöt tekevät työtään. Mitä on tapahtunut sodan säännöille ja kansainvälisille sopimuksille, jotka turvaavat siviilejä konfliktitilanteissa? Kansainvälinen apu on murroksessa, mutta maailmassa on yhä ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Jouni Hembergin elämäntarina antaa uskoa siihen, että maailmanparantamisessa on järkeä. Jouni Hemberg on kansainvälisen avun ammattilainen, joka on yli 30 vuoden ajan johtanut monia suomalaisia järjestöjä. Sen lisäksi hän on ollut YK:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa eri puolilla maailmaa. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän johti Suomen suurinta kansainvälisen avun järjestöä Kirkon Ulkomaanapua. Avustustyöhön Hemberg päätyi monien vaiheiden kautta kokeiltuaan ensin rockmuusikon, sotilaan ja lastentarhanopettajankin ammattia.