Minun oopperani

Aikansa radiossa paasattuaan Maisteri Lindgren on vihdoin saanut koottua ajatuksensa suurimmasta intohimostaan oopperasta. Minun oopperani on nimensä mukaisesti subjektiivinen katsaus oopperan maailmaan, ja koska teos on myös epätäydellinen historia, se poimii matkan varrelta haluamansa elementit oopperan tarinaan. Kysehän on siitä, että ooppera syntyi renessanssin lopulla Pohjois-Italiassa, kukoisti Ranskan barokkihovissa, lipsahti Napolissa koomiseksi, valloitti kaikki Euroopan kaupungit ja alkoi hiertää saksalaista nationalismia niin, että vasta Wagner keksi ratkaisun ongelmaan. Tarina on kuitenkin paljon parempi, kun siihen sotketaan herkullisia sivupolkuja, erikoisia kohtaloita ja kolmisenkymmenen oopperan seikkaperäiset esittelyt. Eikä väheksyä sovi sisäpiirin tietoa muun muassa siitä, kannattaako naapurin kanssa avata keskustelua bel canton ajasta. Kirjan iloisesta visuaalisesta ilmeestä vastaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta, sillä yleisestä harhaluulosta poiketen oopperataide ei ole kuolemanvakavaa vaan aika usein kerrassaan hauskaa.