Entä jos en jaksa kevääseen

Entä jos en jaksa kevääseen? vie kuulijan loppuunpalamisen kourissa taistelevan nuoren mielenmaisemaan - hitaasti valuviin päiviin, rikkoutuneeseen ja levottomaan mieleen, vaivihkaisesti löytyviin ilon ja mielihyvän kokemuksiin. Syksy vaihtuu talveksi ja talvi kevääksi, kuolemanpelko puristaa, eivätkä ihminen ja luonto herää yhtä aikaa. Ajatukset laukkaavat koskaan pysähtymättä, eikä ostoskeskuksen hälinä hiljene odottamaan sitä, joka ei pysy sen vauhdissa. Innon ja Suplan järjestämän kirjoituskilpailun finaaliin yltänyt kirja kuvaa alle 20-vuotiaan nuoren naisen mielen murrosta, uupumusta, toipumista ja uuden suunnan etsintää. Emmi Kähkönen (s. 2001) asuu Helsingissä ja opiskelee taiteiden tutkimusta Helsingin yliopistossa. Kirjallisiksi innoittajikseen Kähkönen mainitsee Tove Janssonin, Jean-Paul Sartren ja Pajtim Statovcin. Entä jos en jaksa kevääseen? on hänen esikoisteoksensa. Idea kirjaan syntyi halusta sanoittaa uupumusta ja sitä, millaista on aikuistua yhteiskunnassa, joka on liian ahne voidakseen keskittyä kestävyyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Kähkönen toivoo voivansa kuvata yhden naisen tarinan kautta ikäluokkansa kollektiivista kokemusta siitä, mitä tapahtuu, kun tahti käy liian kovaksi eikä ihminen enää pystykään vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin.