Haluan näytellä!

Ruth Sibelius halusi palavasti näyttelijäksi! Valloittava kuvaus Ruth Sibeliuksen nuoruudesta vie lukijan aikamatkalle keskelle 1900-luvun alun Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä. Ruth Sibelius oli toiseksi vanhin Jean ja Aino Sibeliuksen kuudesta tyttärestä. Jo pienestä pitäen hän oli palavasti innostunut näyttelemisestä ja järjesti muiden Tuusulanjärven taiteilijaperheiden lasten kanssa teatteri-iltoja muun muassa Aholassa. Sibeliusten Ainola, Järnefeltien Suviranta, Paloheimojen Kallio-Kuninkaala, Ahojen Ahola, Halosten Halosenniemi: kaikissa asui paljon lapsia ja nuoret viettivät aikaa yhdessä. Näyttelemisen lisäksi Ruth rakasti hevosia ja ratsastusta, ja sai lopulta myös oman hevosen. Kolmetoistavuotiaana Ruth aloitti koulunkäynnin Suomalaisessa yhteiskoulussa ja asui viikot sisarensa Evan kanssa Helsingissä. Parasta koulussa oli Ruthista teatterikerho! Sen mukana Ruth pääsi käymään Berliinissäkin ja tutustumaan saksalaiseen teatteriin. Ruthin haave näyttelijän urasta vain voimistui ja hän sai vanhemmiltaan luvan keskeyttää koulun ja pyrkiä Kansallisteatterin oppilaskouluun, jonne valittiin vuosittain joitakin uusia oppilaita. Raili Mikkanen, lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia-palkinnolla ja Anni Swan -mitalilla palkittu kirjailija, sukeltaa nyt Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämään. Nuori Ruth rikkoi rajoja ja valitsi ammatikseen näyttelemisen, mikä ei tuohon aikaan ollut mitenkään tavallista naisille. Kansallisteatterista löytyi pian myös suuri rakkaus, joten näyttelijänä Ruth tunnettiin Ruth Snellmanina. Raili Mikkanen saa historian elämään niin ettei se tunnu enää historialta vaan osalta meidän elämäämme. Aino Kallaksen nuoruudesta kertovasta teoksestaan Ei ole minulle suvannot! (Tammi, 2002) hän sai lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Mikkanen on palkittu tuotannostaan myös Anni Swan -mitalilla.