Mekko meni taululle

Vangitseva lukukokemus ja kiehtova dokumentti rakastetun runoilijan ja kirjailijan varhais- ja teinivuosista. Muistelmateoksessaan Mekko meni taululle Meriluoto palaa aikaan ennen Lasimaalausta. Hän kertoo lapsuudestaan ”Savon sydämessä”, vanhemmistaan, suhteesta sisareensa, serkkuihin ja leikkitovereihin sekä lasten keksimistä mielikuvitusleikeistä. Meriluoto kuvaa ensimmäisiä runokokeilujaan, joihin hän ryhtyy haltioituneena Tulenkantajien ja sittemmin Saima Harmajan ja Rainer Maria Rilken runoista. Hän puhuu myös varhaisista eroottisista unelmistaan, koulunkäynnistä ja teinivuosista, joita varjostavat sota sekä kokemukset ”työtyttönä” ja lottana. Sodan loppuvaiheessa nuori ylioppilas elää pimennetyssä Helsingissä, uuden ja ihmeellisen kaupunkimiljöön keskellä. Helmikuussa 1944 Meriluoto kokee Helsingin pommitukset, joiden seurauksena kirjoittaa kuuluisan runonsa ”Kivinen Jumala”. Meriluodon muistikuvat ovat eläviä ja tarkkoja, paikoin teksti tihenee vahvakuvaiseksi proosarunoksi. Äänikirjan lukee Seela Sella. Aila Meriluoto (1924–2019) tuli tunnetuksi lyriikan modernismin edelläkävijänä, jonka esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946) kuultiin ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen nuorison ääni. Vain 22-vuotiaan Meriluodon esikoisteos valloitti sekä kriitikot että suuren yleisön. Meriluodon tuotantoon kuuluu yhteensä neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia. Lisäksi hänen päiväkirjansa ovat lukijoiden rakastamia, kuten myös elämäkerta Lauri Viidasta, jonka kanssa Meriluoto oli kahdeksan vuotta naimisissa.